Näin vaalien aikaan tavallinenkin kansalainen alkaa miettiä politiikkaa. Ei se ehkä suoranaisesti kiinnosta, mutta takaraivossa kaihertaa ikävästi puheet kansalaisvelvollisuudesta.
Jostain pitäisi siis kaivaa esiin sopiva ehdokas. Helpointa on tietenkin etsiä verkosta sopivan hauska naama ja heittää ääni sille. Ikävä kyllä kunnallisvaalitkaan eivät Suomessa ole henkilövaalit; jos puoluekantaa ei ole imetty äidinmaidossa, sillekin on syytä uhrata ajatus tai kaksi.
Tuttavani muistutti taannoin Facebookissa, että meikäläisissä vaaleissa käytössä oleva d'Hondtin menetelmä korostaa puolueen merkitystä: ääni menee ensisijaisesti puolueelle, ja henkilöäänillä ratkotaan vain, kuka puolueen sisällä pääsee tulevina vuosina valtuuston kokouksiin nuokkumaan.
Tämähän on toki tuttua jo yläkoulusta. Sen sijaan välillä pääsee unohtumaan, että valituksi tulleiden valtuutettujen mielipiteisiin vaikuttaa oman pään lisäksi myös puolueen kanta. Paikoitellen ryhmäkuri voi olla hyvinkin tiukkaa, eivätkä puolueen toisinajattelijat monesti pääse sooloilemaan.
Tuttavani muistutukseen kommentoitiin asiaa tuntevalta taholta, että ryhmäkuri on lähinnä vasemmistopuolueiden touhuja, ja oikeammalla saa olla individualisti, jos siltä tuntuu.
Koska en löytänyt asiasta tilastoja ja olen luonteeltani utelias, päätin suorittaa kaivauksia. Niinpä kävin läpi Tampereen kaupunginvaltuuston äänestykset vuoden 2010 alusta tähän päivään ja ynnäilin, kuinka usein eri puolueiden riveistä on kuulunut soraääniä.
Puolue | Edustajia | Erimielisiä äänestyksiä |
---|---|---|
Vas. | 8 | 30 (36%) |
Vihr. | 11 | 22 (26%) |
Kok. | 17 | 18 (21%) |
KD | 3 | 16 (19%) |
Ps | 4 | 11 (13%) |
SDP | 16 | 5 (6%) |
Kesk. | 4 | 4 (5%) |
SKP | 1 | 0 |
RKP | 1 | 0 |
Sitoutumattomat | 2 | - |
Löytyneen 84 äänestyksen perusteella siis Tampereen isoista puolueista SDP on tosiaan selvästi yksimielisin. Eripuraisin sakki tulee kuitenkin myös vasemmalta, sillä Vasemmistoliiton riveissä oli vähintään yksi eriävä mielipide yli kolmanneksessa äänestyksistä.
Tarkastelu on toki kovin suoraviivainen, sillä se ei ota millään lailla huomioon äänestyksen aihetta. Samoin huomiotta jäävät tilanteet, jossa esimerkiksi puolueen kantaa vastustava henkilö on päättänyt jättää äänestyksen väliin tai äänestänyt tyhjää. Voi myös olla, että puolueissa vain ollaan yleisesti ottaen hyvin samanmielisiä – siksi kai puolue usein valitaan. Onpahan kuitenkin mielenkiintoista statistiikkaa. Jos joku on tehnyt asiasta ihan oikeaa tutkimusta, olisin kiinnostunut kuulemaan.
Ps. Terkkuina Tampereelle, tulostetun paperin skannaaminen ja julkaisu PDF:nä sisältää pari turhaa vaihetta, joista voisi ehkä luopua jatkoa ajatellen.
Pps. Voin pukata koosteen noista äänestysjakaumista verkkoon, jos se jotakuta kiinnostaa.