Menneellä viikolla on päästy nauttimaan jälleen uusista lentokenttärituaaleista. Terrorismista villiintynyt turvakaarti julisti nestemäiset tuliaiset pannaan; käsimatkatavaroissa saa kuljettaa vain äidinmaitoa, sitäkin mielelläään alkuperäispakkauksessa ja todistamalla, ettei nisistä heru mitään räjähdysherkkää. Tuloksia saatiin toki heti — MI5 ilmoitti saaneensa kiinni kaikki parikymmentä epäiltyä.
Terrorismista on tullut keppihevonen, jonka estämiseksi mikä tahansa on sallittua ja jopa suositeltavaa. Afganistan pommitettiin päreiksi syyskuun yhdennentoista jälkimainingeissa, ja Guantanamossa taitaa edelleenkin istuskella ihmisiä tietämättä sen paremmin kotiinpaluusta kuin oikeudenkäynnistäkään. Koto-Suomessakin poliisi on vaatinut, ja osittain myös saanut, lisäoikeuksia muun muassa terrorismiin vedoten. Eurooppalaiset lentoyhtiöt luovuttavat matkustajien henkilötietoja surutta Yhdysvaltain viranomaisille, siitä huolimatta, että EU kielsi lentotietojen luovutuksen.
Lentoturvallisuus ei tokikaan ole naurun asia. Itselläni alkaa kuitenkin olla luottamus koetuksella; Irakiin mentiin pommit ojossa massatuhoaseiden ja Al'Qaidan perässä kumpaakaan löytämättä. Edelleen on suhteellisen tuoreessa muistissa brasilialaismies, joka kohtasi loppunsa Lontoon metrossa pidettyään päällä turhan paksua takkia. Aiemmin mainitussa Afganistanissa Taliban toimii edelleen vahvana, länsimainen demokratia ei näytäkään aivan niin vetävältä vientituotteelta kuin on mainostettu.
Vaikka Taliban ja vaikkapa Iranin uhittelu ovat järjellä ajateltuna pitkälti fundamentalististen ainesten tekosia, ne muodostavat mielikuvaa koko muslimimaailmasta. Vastakkainasettelu länsimaiden ja islamin välillä kiristyy jatkuvasti. Huolestuttavaa on, että sanomalehtien sivuilla alkaa jo näkyä muslimivastaisuuteen viittaavaa tekstiä toimittajien kynästä.
Terrorismin päätavoitteena on nimensä mukaisesti pelon herättäminen ja sen kautta vaikuttaminen. Länsimaissa islam on astumassa kommunismin saappaisiin peikkona, jota vastaan on itseisarvoisesti taisteltava. Ihmisoikeudet ja yksilönsuoja ovat paperia siinä vaiheessa, kun toiseen vaakakuppiin asetetaan terrorismin vastainen sota. Kummat olivatkaan terroristeja ja kummat niiden vastustajia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti