Kopiosto julkaisi tänään Digiluvan, jonka hankkimalla oppilaitokset saavat kopioida verkosta sisältöä ja käyttää sitä opetuksen materiaalina. Kopioston mukaan uusi lupa ratkaisee monia opetuksen tekijänoikeuskysymyksiä.
Yksi kysymys, johon Kopiosto ei lehtitiedotteessaan vastaa, koskee sen omaa roolia tekijänoikeustantereilla. Millä lihaksilla Kopiosto verkkolupia todellisuudessa jakelee?
Kopioston, samoin kuin muidenkin tekijänoikeusjärjestöjen, lupatoiminta perustuu Opetusministeriön kanssa sovittuun käytäntöön, jossa lukuisia tekijöitä edustava järjestö voi jakaa yleiskattavia lupia alansa teosten käyttämiseen. Tästä sopimuslisenssistä säädetään tekijänoikeuslain 26. pykälässä.
Käytäntö on sinällään ymmärrettävä ja hyväksyttäväkin: ei ole realistista odottaa, että jokainen tekijänoikeuden alaista materiaalia käyttävä taho kävisi kysymässä tekijältä erikseen lupaa teosten käyttöön. Moinen kyselyprosessi olisi kohtuuttoman raskas niin tekijöille kuin teosten käyttäjillekin.
Kopioston digilupa vääntää kuitenkin nupit kertaheitolla yhteentoista. Kyse ei ole pelkästään ammattimaisten tekijöiden tai julkaisijoiden teosten hyödyntämisestä; Kopioston tarjoama lupa kattaa koko internetin kuva- ja tekstimateriaalin — luvan ulkopuolelle jäävät lähinnä muiden tekijänoikeusjärjestöjen edustamat taiteen alat.
Tekijänoikeusjärjestöjen asema perustuu ainakin nimellisesti mandaattiin, jonka järjestöt saavat edustamiltaan tekijöiltä. Nyt onkin ehkä hyvä hetki miettiä, mikä on Kopioston todellinen asema digitaalisen sisällön tuottajien keskuudessa. Yhdistyksen kotisivujen mukaan sillä on valtakirja noin 50 000 suomalaiselta tekijältä. Luku on toki iso, mutta toisaalta 250 000 suomalaista on vastannut Facebookissa kysymykseen "Miten päin kinkku ja juusto voileivälle?". Viidellä miljoonalla suomalaisella on internetyhteys, ja sosiaalisen median ja kamerapuhelimien maailmassa kohtalainen osuus näistä käyttäjistä on myös julkaissut tuotoksiaan verkossa. Muualta maailmasta saattaa löytyä pari järjestöjen ulkopuolista tekijää lisää.
Tekijänoikeusjärjestöt ovat käyneet sotaa internet-piraatteja vastaan jo parikymmentä vuotta, viimeksi viime viikolla suomalaiset musiikkituottajat haastoivat Pirate Elisan. Samaan aikaan toisaalla Kopiosto on omimassa itselleen koko internetin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti