Verkossa toimivat digiboksit ovat kokemassa hitaan kuoleman. Tekijänoikeusjärjestöt ja operaattorit pääsivät asiasta sopuun pari viikkoa sitten, ja tuo sopu on kuluttajalle julmaa luettavaa.
Aiheesta ehti jo kirjoittamaan Petteri Järvinen Helsingin Sanomissa ja hiukan toisesta näkökulmasta Hupparihörhö Suomen Kuvalehdessä. Komppaan molempia, vaikkakin hiukan varauksin.
TVkaista oli nimittäin hiukan lakia lukeneen maallikonkin silmään melko itsestäänselvästi laiton palvelu. Oikeudenkäynti ei ollut kivaa katsottavaa, mutta firman temppuilu ei toisaalta tehnyt toiminnasta ainakaan uskottavampaa. Startup-aate on hieno asia, mutta ideoiden pitäisi silti noudattaa lakeja.
TVkaista ei muuten ollut aivan niin pioneeri kuin esimerkiksi Hupparihörhön tekstistä voi ymmärtää, sillä Saunavisiosta kohistiin jo vuonna 2007 – ja jo silloin pohdittiin, kuinka kauan tekijänoikeusjärjestöt antavat homman jatkua. Oma veikkaukseni on, että Elisa ja Sonera ainakin jossain määrin olettivat niiden aseman kaapeli-tv-operaattoreina antavan liikkumavaa palvelutarjontaan. Ei antanut.
Tähän on kuitenkin tultu. Tekijänoikeusjärjestöt puhuvat laillisista palveluista, mutta kun sopimukseen viimein päästään, laillinen palvelu kuristetaan käyttökelvottomaksi. Ei tästä tosin voi vain järjestöjä syyttää: pakkomainokset ovat ilmeisesti kaupallisten tv-yhtiöiden vaatimus. Videonauhureiden tappaminen epäonnistui, mutta verkkotallennuksen kanavat onnistuivat kampeamaan kertaheitolla jonnekin VHS-nauhureiden pahemmalle puolen.
Opetusministeriölle jätetty sopuehdotus (PDF) on paikoin vitsikästä luettavaa:
Ratkaisu tuo sisällöt tarjolle kuluttajille tallennuspalveluiden kautta kestävällä tavalla
- Ratkaisu tukee kotimaista sisällöntuotantoa ja työllisyyttä sekä vastaa kuluttajien tarpeeseen katsoa televisiosisältöjä myös ei-lineaarisesti.
- Se parantaa kotimaisten toimijoiden kykyä tuottaa uutta sisältöä sekä edistää sisältöjen saatavuutta nopeasti kansainvälistyvässä tarjoamakentässä.
[...]
Ratkaisun ansiosta verkkotallennuksen tarjoajat pääsevät kehittämään palveluita asiakkaiden toiveiden mukaisesti.
Tätä sopimusta hierottaessa ulkomaiset kilpailijat, Netflix etunenässä, saapuivat apajille. Nyt kotimaista palvelua ollaan heikentämässä samalla, kun sopimus nostaa kustannuksia. Rapakon taakse valuvista euroista ei kotimainen sisällöntuotanto kostu. Vaikka sopimus periaatteessa tuo tekijöille – ja tv-kanaville – lisää pelimerkkejä, nettovaikutus jäänee ohueksi. Kotimaisen tuotannon valttikortti on kotimaisuus, mutta pelkästään sillä ei voi myydä huonoa palvelua.
Nykyiset palvelut – varsinkin se konkurssiin mennyt TVkaista – vastaavat kuluttajien tarpeeseen. Mainoksia pakkosyöttävää, keinotekoisesti heikennettyä ajansiirtopalvelua ei oikeasti kaipaa kukaan. Voi kuitenkin olla, että jotkut sellaista suostuvat käyttämään, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
P.S. Niistä laillisista palveluista. TTVK:nkin innokkaasti mainostama Lailliset palvelut -verkkosivusto listaa sekä Elisan että Soneran palvelut tv-osiossaan. Listasi myös silloin, kun yhtiöt olivat palveluistaan oikeudessa.
P.P.S. Omalla digiboksillani on tällä hetkellä 3,6 teratavua tallennuksia, vanhimmat ovat vuodelta 2006. Tähän ei kaupallinen palvelu jatkossa pysty.
P.P.P.S. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite muuten otti kantaa myös tv-ohjelmien verkkotallennukseen. Siis se aloite, josta Petteri ei pitänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti