Länsiväylä julkaisi eilen uutisen, jonka mukaan kovat rasvat ovatkin itse asiassa terveellisiä, ja jopa lääkärit ovat asiasta samaa mieltä. Alkuperäinen otsikko kuului ilmeisesti Tutkimus: Maidon kovat rasvat ovat hyväksi – lääkärit samaa mieltä
. Pienen pohdinnan jälkeen otsikko kuitenkin muutettiin muotoon Rasvasota alkoi jälleen – lääkärit kovien rasvojen puolella
.
Uutinen perustuu Cambridgen yliopiston Lancet-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan tietyillä rasvahapoilla on yhteys alentuneeseen kakkostyypin diabeteksen esiintymiseen. Tarkkaavainen lukija saattaa jo tässä vaiheessa havaita, että Länsiväylän ja yliopiston tutkimuksen viestissä on pieni vivahde-ero.
Länsiväylä yleistää diabetesta koskevassa tutkimuksessa löydetyn korrelaation surutta yleiseksi kovien rasvojen puolustuspuheeksi. Alkuperäisessä otsikossa puhuttiin vielä maidosta, uudemmassa ja itse jutussa päädytään käsittelemään tyydyttyneitä rasvoja yleisesti. Tutkimus ei anna tälle mitään perustetta.
Itse asiassa Cambridgessa vertailtiin siis diabeetikkojen ja ei-diabeetikkojen veren rasvahappokoostumusta. Kyse on seurantatutkimuksesta, jossa isoa joukkoa eurooppalaisia seurattiin vuosia. Näistä valkattiin reilut 12 000 tutkimuksen aikana diabetekseen sairastunutta sekä noin 15 000 henkilön vertailujoukko, ja lähdettiin tutkimaan, millainen rasvahappokoostumus heidän veressään on. Lopputulos lyhyesti on, että henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta, oli veressään suhteellisesti enemmän sellaisia rasvahappoja, joissa on pariton määrä hiiliatomeja. Tällaisia rasvahappoja puolestaan on erityisesti maitotuotteissa.
Tutkimuksessa on kuitenkin puutteensa. Ensinnäkin koko analyysi perustuu yhteen verinäytteeseen: rasvahapot analysoitiin tutkimuksen alussa annetusta verinäytteestä. Myöhempiä näytteitä ei ole, joten kyse on yhden mittaushetken tilanteesta. Näytteestä ei myöskään tutkittu rasvahappojen määrää vaan ainoastaan niiden suhteita; tekijöiden mukaan tosin rasvahappojen keskinäiset suhteet ovat validi mittausmenetelmä, joten mikäpä minä olen sitä kiistämään.
Olennaisinta on kuitenkin se, että tutkimus ei koske terveysvaikutuksia yleisesti vaan ainoastaan suhdetta kakkostyypin diabetekseen. Myönteinen havainto ei koske kaikkia kovia rasvoja vaan ainoastaan tiettyjä tyyppejä. Itse asiassa tutkimus ei suoraan kerro edes maitorasvan vaikutuksesta, vaan tutkijat myöntävät itsekin, että myös esimerkiksi kalsiumilla, D-vitamiinilla ja maitotuotteiden hapatuksella voi olla vaikutusta.
Ylipäätään tutkimuksessa jää itselleni hiukan epäselväksi, mistä tutkijat päättelevät juuri tiettyjen rasvahappojen suojaavan diabetekselta. Esimerkiksi tutkimuksessa mainittua pentadekaanihappoa on maidon rasvassa vain reilun prosentin verran, pääosa on niitä parillisen hiiliatomimäärän epäterveellisiä happoja. Tutkimuksen ruokavaliokyselyssä parittoman hiiliatomimäärän rasvahapot yhdistyvät maitotuotteiden lisäksi muun muassa kakkuihin ja kekseihin, mutta myös ennalta terveellisiksi tiedettyihin ruoka-aineisiin kuten pähkinöihin, siemeniin, hedelmiin ja vihanneksiin. Tutkimuksen kohteena ovat rasvahapot, mutta miksi juuri niiden merkitys olisi tässä yhteydessä olennainen? Tähän en saanut oikein tyydyttävää vastausta.
Länsiväylä ei tietenkään vastauksia etsikään, vaan lehti julistaa rasvasodan uudelleen alkaneeksi. Ja miksipä ei julistaisi, kannattavathan lääkäritkin nyt kovia rasvoja!
Paitsi että ei, eivät kannata. Länsiväylä ei katso tarpeelliseksi haastatella ravitsemustieteilijöitä, vaan raudanlujiksi asiantuntijoiksi kovia rasvoja kannattamaan on sen sijaan valittu verisuonikirurgi Taija Somppi sekä ortopedi Antti Heikkilä. Mielipidettä on siis kysytty lääkäreiltä, jotka jo ennestään tunnettiin ravintosuositusten vastustajina ja kovien rasvojen kannattajina. Nyt heidän mielipiteensä nostetaan esiin uuden tutkimuksen yhteydessä ja laajennetaan sitten koko lääkärikunnan yleiseksi mielipiteeksi.
Virallista puolta edustaa THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen, jonka kommentit ovatkin sitten huomattavasti laimeampia: Vartiaisen mukaan tulokset ovat mielenkiintoisia mutta eivät ilman lisätutkimusta anna aihetta ravintosuositusten muokkaamiseen. Kanta on ymmärrettävä – ja se sattuu olemaan myös suora lainaus Cambridgen tutkijoilta.
P.S. Somppi on profiloitunut muun muassa rokoteasiantuntijana, kannattaa Bemer-hoitoja ja toimii muun muassa rokotevastaisen, yleistä huuhaata levittävän Suomen Terveysjärjestön (entinen Suomen Luontaisterveyden liitto) hallituksessa. Luonnehdinta saattaa olla hiukan henkilöönmenevä, mutta tämä historia ei varsinaisesti tee Sompista asiantuntijaa.
P.P.S. Heikkilä on hänkin intoutunut vastustamaan muun muassa HPV-rokotetta, geenimanipulaatiota, ilmastonmuutosta...
P.P.P.S. Olisi tämän jutun voinut tehdä toisinkin, ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa ote onkin huomattavasti varovaisempi. Hesari toisaalta myös haastattelee ravitsemustutkijaa, mikä epäilemättä tekee uutisesta joissakin piireissä epäluotettavan.
