Puuhastelua sääntelyn varjolla

Long Play julkaisi viime viikolla Ilkka Kariston kommentin kokoomusministeri Sanni Grahn-Laasosen 13.3. eduskuntaryhmille luovuttamaan puolueiden yhteisen sääntelyryhmän raporttiin. Kuten Karisto toteaa, paperissa on paljon hyvää, ja typeristä säännöistä kannattaa päästä eroon, mutta sääntelyä ei voi käsitellä yhtenä monoliittina. Kaiken sääntelyn poistaminen ei ole hyvästä, eivätkä kaikki ole merkitykseltään samalla tasolla.

Kävin itsekin pikaisesti läpi raportin tulokset, ja ensimmäinen herännyt kysymys oli: mitä ryhmä varsinaisesti teki? Lista lähtee tietenkin suomalaisten lempilapsesta, alkoholista. Alkoholilakiin ja asetuksiin liittyen ehdotetaan seuraavaa:

• Poistettava vähittäiskaupasta valmistustaparajoite (käymisteitse).
• Pienpanimotuotteita myytävä suoraan panimolta, pienpanimon raja 20 miljoonaa litraa.
• Tilayrittäjien saatava myydä liköörejä tilalta.
• Maaseudun yrittäjyyttä haittaavat typeryydet pois.
• Sääntely pois – varsinkin aamuisin.
• Alkoholia saatava myydä silloin, kun myyvä liike on auki.
• Ulkoilmatapahtumien anniskeluun vapauksia.
• Todistuksella anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyydestä saisi suoraan anniskeluoikeudet sellaiseen toimitilaan joka täyttää anniskelupaikalle asetetut kriteerit.
• Vastaavan hoitajan työkokemusvaatimus lyhennettävä nykyisestä kahdesta vuodesta puoleen vuoteen
• Poistettava erilliset A-, B- ja C -anniskelulupien koulutusvaatimukset ja säädettävä, että anniskelupassi on riittävä osaamisvaatimus kaikissa em. tapauksissa.
• Pienpanimoiden tulisi saada myydä tuotteitaan juuri sellaisina millaisiksi ne on tehty 0-15% vapaasti ulos myymälästään. Lisäksi ulosmyyntioikeus tulisi sallia myös viinitilalikööreille.
• Ravintoloiden aukioloajat tulee vapauttaa ja anniskeluoikeuksien ehtoja lieventää.
• Sallittava ravintoloille vapaat aukiolot.

Jos lista tuntuu itseään toistavalta, se johtunee siitä, että se on sitä. Kansalaiset saivat ehdottaa sääntelyn purkukohteita Ota kantaa -foorumilla, ja Grahn-Laasosen tiedotteen mukaan ehdotukset luovutettiin eduskuntaryhmille sellaisinaan. Suodattamattoman listan tuuttaaminen eteenpäin herättää kysymyksen koko harjoituksen mielekkyydestä. Valtiovarainministeriölle osoitetut ehdotukset on itse asiassa listattu kahteen kertaan; ehkäpä edes sääntelytyöryhmä ei vaivautunut lukemaan taulukkoa?

Arviot toteuttamiskelpoisuudesta vaihtelevat hurjasti. Osassa kysymyksiä ehdotuksen vaikutuksia pohditaan, osassa mietitään jopa epäsuoria vaikutuksia. Osassa, kuten alkoholia koskevissa kysymyksissä, vastaus on yhden sanan Kyllä; kun alkoholisääntelyä perustellaan kansanterveydellä, tuntuu erikoiselta, että tätä aspektia ei käsitellä dokumentissa sanallakaan. Esimerkiksi itsehoitolääkkeiden tuomista päivittäistavarakauppaan sen sijaan varovasti vastustetaan – sinällään mielestäni varsin asiallisesti – nimenomaan kansanterveydellä: lääkkeiden käytön ja saatavuuden lisääntymisen ei pitäisi olla itsetarkoitus.

Grahn-Laasonen toivoo tiedotteessaan, että listaa käytettäisiin pohjana jatkotyölle tulevassa eduskunnassa, ja että kansalaisilla olisi jatkossakin mahdollisuus kertoa näkemyksensä mahdollisimman suoraan. Lista ja sen käsittely kuitenkin osaltaan paljastavat ongelman: ehdotuksia on helppo heittää, mutta niiden perkaaminen vaatii työtä, ja vaikutusten todellinen arvioiminen kasvattaa vielä työmäärää moninkertaisesti. Kun vain mikroskooppinen osa tuosta työstä on tehty, on sääntelytyöryhmää vaikea väittää menestykseksi.

P.S. Siitä valtiovarainministeriöstä: ilmeisesti eduskunnan kesälaitumet kutsuivat sen verran äänekkäästi, että VM:n kommentit verotusehdotuksiin eivät ehtineet muiden kanssa samaan taulukkoon vaan luovutettiin erillisenä dokumenttina...

P.P.S. Otin vapauden muokata raporttitaulukosta html-version. Ei se kaunis ole, mutta hiukan alkuperäistä PDF:ää lukukelpoisempi kuitenkin ja sisältää myös valtiovarainministeriön verotuskommentit.

Viinaanmenevä jatkojuttu Jazzeilta

Yleisradio julkaisi tänään aamupäivällä uutisen Pori Jazzeista: Miten tässä näin kävi? Omien viinojen kielto lisäsi humalaisten määrää. Jutun otsikko kiteyttää sinällään oivallisesti uutisen sisällön: viranomaiset kielsivät omien viinojen tuonnin, ja sen seurauksena katukuvassa näkyi humalaisia.

Juttu keräsi kohtalaisesti kierroksia niin sosiaalisessa kuin tavallisessakin mediassa, ja miksipä ei – onhan aina mukavaa, kun säätelyvimmainen auktoriteetti saa näpeilleen. Ainut ongelma on, että jutussa ei varsinaisesti ole faktapohjaa nimeksikään.

Uutisen kova ydin on siinä, että tuntematon joukko kokeneita Pori Jazzin kävijöitä oli lähes yksimielisiä siitä, että humalaisia näkyi aiempaa enemmän. Valitettavasti on kuitenkin aika lailla se ja sama, kuinka kokeneita tai yksimielisiä kävijät ovat: yksittäisten kävijöiden subjektiivinen mielikuva ei varsinaisesti tee väitteestä totta.

Myöhemmin päivällä uutinen sai jatkon, jossa Jazz-pomo myöntää: Humalaisia oli paljon. Jazz-pomo tosin myös lisää, että hän oli huomaavinaan sen lähinnä alkupäivinä, jolloin konserttipäivät olivat aiempaa pidempiä.

Ja tässäpä juuri on se ongelma: satunnainen viipottaja tuskin huomasi edes noita pidempiä päiviä, saati sitten muita asiaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Kuinka paljon yleisöä oli verrattuna aiempiin vuosiin? Erosiko ikäjakauma aiemmasta? Käytiinkö jazzeilla keskimääräistä enemmän tai vähemmän omalla rahalla – edustusmenojen verotuskäytäntöhän muuttui tämän vuoden alusta?

Ja ennen kaikkea: oliko niitä humalaisia oikeasti enemmän? Vai oliko alkoholinkäyttö kenties havainnoijien mielessä uunituoreen juomakiellon vuoksi, ja siksi siihen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota? Ylen oman kyselyn mukaan festivaalivieraat, samoin kuin haastateltu Jazz-pomo Juha Miikkulainen, haluaisivat sallia omien juomien tuonnin, joten silmään sattuneet humalikot todennäköisesti pantiin herkästi juomakiellon piikkiin, vaikka asioilla ei yhteyttä olisikaan.

Fiilistelyn ja yhteen suuntaan puolueellisilta tahoilta kyselemisen sijaan oltaisiin toki voitu yrittää löytää asialle mittareita. Otto Peura tiesi Twitterissä kertoa, että vuonna 2008 poliisilla oli 234 tehtävää ja tänä vuonna 400, joten ainakin jotain Jazzeilla tapahtui; toisaalta Yleisradion oman artikkelin mukaan Pori Jazz ja Suomi Areena sujuivat poliisin näkökannalta hyvin, ja muun muassa rattijuopumuksia oli tavanomaista vähemmän. Heikki Sairanen puolestaan mainitsi, että vuonna 2007 humalaisia otettiin kiinni 57, nyt noin 40, joten näillä mittareilla festareilla olikin aiempaa rauhallisempaa.

Asiaa olisi siis voinut kysyä esimerkiksi poliisilta. Samoin oltaisiin voitu kysellä jonkunnäköistä tilastotietoa vaikkapa terveyskeskuksilta. Monenlaiset järjestöt tuppaavat pyörimään yleisötapahtumissa humalaisia, erityisesti nuoria, auttamassa, joten tuolta olisi voinut etsiä lisää datapisteitä. Tai oltaisiin voitu haastatella vaikka nippua pitkän linjan järjestysmiehiä ja kysellä heidän kokemustaan järjestyshäiriöiden määrästä. Samalla oltaisiin voitu pohtia noita aiemmin mainitsemiani muita mahdolliseen humalan tilaan vaikuttavia tekijöitä.

Näistä oltaisiin sitten kenties saatu aikaiseksi ihan oikeita johtopäätöksiä. Ja jos niin sattuisi käymään, että alkuperäisen jutun otsikko piti paikkansa ja alkoholikielto tosiaan lisäsi humalaisten määrää, olisi saatu vähintäänkin oiva kolumnin aihe siitä, mikä ihme saa ihmiset asettamaan humalatilan musiikkikokemuksen edelle.

Mutta ei, tehdään sen sijaan klikkimittarilla epäilemättä hyvin sijoittuvia viranomaistoiminnalle irvailevia mutu-juttuja. Siihenhän voi sitten rustata jatkoa, jos tarve vaatii. Tai vaikka päivittää – kaikkia mainitsemiani juttuja on nimittäin muokattu jälkikäteen.

Ylen jälkimmäisessä jutussa on myös yhdenlainen helmi:

Julkisuudessa on spekuloitu, että humalaisten määrä voi johtua festivaalin uudesta alkoholikäytännöstä. Ensimmäistä kertaa omien alkoholijuomien vieminen konsertteihin oli kiellettyä. Miikkulainen ei osaa sanoa, onko asioilla yhteyttä, mutta hän toivoo, että jatkossa festivaali voisi palata vanhoihin käytäntöihin.

Käsi sydämellä: kuka muu asialla on julkisuudessa spekuloinut kuin Yle Satakunta?

P.S. Niin, sitä yleisöä oli tämän vuoden Jazzeilla enemmän kuin viiteen vuoteen. Kaiken kaikkiaan siis festareilla tuntui menevän ihan kivasti.