Viinaanmenevä jatkojuttu Jazzeilta

Yleisradio julkaisi tänään aamupäivällä uutisen Pori Jazzeista: Miten tässä näin kävi? Omien viinojen kielto lisäsi humalaisten määrää. Jutun otsikko kiteyttää sinällään oivallisesti uutisen sisällön: viranomaiset kielsivät omien viinojen tuonnin, ja sen seurauksena katukuvassa näkyi humalaisia.

Juttu keräsi kohtalaisesti kierroksia niin sosiaalisessa kuin tavallisessakin mediassa, ja miksipä ei – onhan aina mukavaa, kun säätelyvimmainen auktoriteetti saa näpeilleen. Ainut ongelma on, että jutussa ei varsinaisesti ole faktapohjaa nimeksikään.

Uutisen kova ydin on siinä, että tuntematon joukko kokeneita Pori Jazzin kävijöitä oli lähes yksimielisiä siitä, että humalaisia näkyi aiempaa enemmän. Valitettavasti on kuitenkin aika lailla se ja sama, kuinka kokeneita tai yksimielisiä kävijät ovat: yksittäisten kävijöiden subjektiivinen mielikuva ei varsinaisesti tee väitteestä totta.

Myöhemmin päivällä uutinen sai jatkon, jossa Jazz-pomo myöntää: Humalaisia oli paljon. Jazz-pomo tosin myös lisää, että hän oli huomaavinaan sen lähinnä alkupäivinä, jolloin konserttipäivät olivat aiempaa pidempiä.

Ja tässäpä juuri on se ongelma: satunnainen viipottaja tuskin huomasi edes noita pidempiä päiviä, saati sitten muita asiaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Kuinka paljon yleisöä oli verrattuna aiempiin vuosiin? Erosiko ikäjakauma aiemmasta? Käytiinkö jazzeilla keskimääräistä enemmän tai vähemmän omalla rahalla – edustusmenojen verotuskäytäntöhän muuttui tämän vuoden alusta?

Ja ennen kaikkea: oliko niitä humalaisia oikeasti enemmän? Vai oliko alkoholinkäyttö kenties havainnoijien mielessä uunituoreen juomakiellon vuoksi, ja siksi siihen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota? Ylen oman kyselyn mukaan festivaalivieraat, samoin kuin haastateltu Jazz-pomo Juha Miikkulainen, haluaisivat sallia omien juomien tuonnin, joten silmään sattuneet humalikot todennäköisesti pantiin herkästi juomakiellon piikkiin, vaikka asioilla ei yhteyttä olisikaan.

Fiilistelyn ja yhteen suuntaan puolueellisilta tahoilta kyselemisen sijaan oltaisiin toki voitu yrittää löytää asialle mittareita. Otto Peura tiesi Twitterissä kertoa, että vuonna 2008 poliisilla oli 234 tehtävää ja tänä vuonna 400, joten ainakin jotain Jazzeilla tapahtui; toisaalta Yleisradion oman artikkelin mukaan Pori Jazz ja Suomi Areena sujuivat poliisin näkökannalta hyvin, ja muun muassa rattijuopumuksia oli tavanomaista vähemmän. Heikki Sairanen puolestaan mainitsi, että vuonna 2007 humalaisia otettiin kiinni 57, nyt noin 40, joten näillä mittareilla festareilla olikin aiempaa rauhallisempaa.

Asiaa olisi siis voinut kysyä esimerkiksi poliisilta. Samoin oltaisiin voitu kysellä jonkunnäköistä tilastotietoa vaikkapa terveyskeskuksilta. Monenlaiset järjestöt tuppaavat pyörimään yleisötapahtumissa humalaisia, erityisesti nuoria, auttamassa, joten tuolta olisi voinut etsiä lisää datapisteitä. Tai oltaisiin voitu haastatella vaikka nippua pitkän linjan järjestysmiehiä ja kysellä heidän kokemustaan järjestyshäiriöiden määrästä. Samalla oltaisiin voitu pohtia noita aiemmin mainitsemiani muita mahdolliseen humalan tilaan vaikuttavia tekijöitä.

Näistä oltaisiin sitten kenties saatu aikaiseksi ihan oikeita johtopäätöksiä. Ja jos niin sattuisi käymään, että alkuperäisen jutun otsikko piti paikkansa ja alkoholikielto tosiaan lisäsi humalaisten määrää, olisi saatu vähintäänkin oiva kolumnin aihe siitä, mikä ihme saa ihmiset asettamaan humalatilan musiikkikokemuksen edelle.

Mutta ei, tehdään sen sijaan klikkimittarilla epäilemättä hyvin sijoittuvia viranomaistoiminnalle irvailevia mutu-juttuja. Siihenhän voi sitten rustata jatkoa, jos tarve vaatii. Tai vaikka päivittää – kaikkia mainitsemiani juttuja on nimittäin muokattu jälkikäteen.

Ylen jälkimmäisessä jutussa on myös yhdenlainen helmi:

Julkisuudessa on spekuloitu, että humalaisten määrä voi johtua festivaalin uudesta alkoholikäytännöstä. Ensimmäistä kertaa omien alkoholijuomien vieminen konsertteihin oli kiellettyä. Miikkulainen ei osaa sanoa, onko asioilla yhteyttä, mutta hän toivoo, että jatkossa festivaali voisi palata vanhoihin käytäntöihin.

Käsi sydämellä: kuka muu asialla on julkisuudessa spekuloinut kuin Yle Satakunta?

P.S. Niin, sitä yleisöä oli tämän vuoden Jazzeilla enemmän kuin viiteen vuoteen. Kaiken kaikkiaan siis festareilla tuntui menevän ihan kivasti.

Ei poika viinistä parane

Olen aina silloin tällöin blogissani viitannut Kemikaalicocktailiin, joka on siis arjen kemikaaleihin – ravintoon, kosmetiikkaan, vaatteisiin jne – keskittynyt blogi.

Kelailin tänään läpi viime aikojen postauksia, ja silmiini sattui lause mahdollisista uutiskirjeen aiheista:

Jos leikitään ajatuksella, että olisin lähettänyt teille uutiskirjeen marraskuussa [...]

Olisin saattanut tarjota ale-koodin joihinkin luonnonkosmetiikan nettikauppoihin ja kertonut, että tanskalaistutkimuksen mukaan viiniä raskausaikana nauttivat saavat paremmin käyttäytyviä lapsia.

Jaa siis mitä? Vaikka kyse on vain yhdestä lauseesta, sen sisältämä viesti on jokseenkin häkellyttävä. Lyhyesti: ei hitossa.

Mainittu tanskalaistutkimus on siis tarkalleen ottaen osa Janni Niclasenin väitöstä, jossa Niclasen tutki raskaana olevien naisten alkoholinkäytön ja heidän lastensa henkisen tilan yhteyttä. Linkkejä tutkimuksiin on kerätty Kööpenhaminan yliopiston uutissivulle, tässä yhteydessä merkittävin lienee Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistu Prenatal exposure to alcohol, and gender differences on child mental health at age seven years (PDF).

Tutkija siis huomasi, että vähäisestä alkoholinkäytöstä raskauden aikana on jonkin verran ristiriitaisia tutkimustuloksia, ja päätti selvittää, mistä se johtuu. Tutkimuksessa 37 152 aiempaan alkoholinkäyttötutkimukseen osallistuneen naisen lasta testattiin seitsenvuotiaana SDQ-testillä, joka mittaa lasten käytöstä, tunne-elämää ja ihmissuhteita.

Mikä sitten oli lopputulos? Lainataanpa paperista:

Results Controlling for relevant confounders, small positive associations were observed between binge drinking and internalising (relative change in mean: 1.04–1.06), externalising scores (relative change in mean: 1.01–1.07), and conduct scores (OR 1.12 to 1.23) for boys. No associations were observed with
lower doses of alcohol.

Conclusions Exposure to binge drinking is weakly associated with impaired behavioural and emotional development measured at age seven. Large differences in background characteristics were observed between the groups defined by cumulated alcohol exposure, leaving the interpretations of findings uncertain.

Suomennettuna: äidin humalahakuinen juominen näyttäisi olevan lievästi yhteydessä käyttäytymishäiriöihin ja tunne-elämän kehittymisen ongelmiin seitsenvuotiaana. Henkilöiden taustat vaihtelevat niin paljon, että mitään suurisuuntaisia tulkintoja löydöstä ei voi tehdä.

Paperin keskusteluosiossa kuitenkin käydään läpi myös korrelaatioita vastakkaiseen suuntaan. Suurisuuntaisiksi ne valitettavasti muuttuvat siinä vaiheessa, kun Niclasen esittelee asian yliopiston lehdistötiedotteessa:

My study shows, among other things, that the children of mothers who drank small quantities of alcohol – 90 units or more – during their pregnancies show significantly better emotional and behavioural outcomes at age seven compared to children of mothers who did not drink at all. At first sight this makes no sense, since alcohol during pregnancy is not seen as beneficial to child behaviour. But when you look at the lifestyle of the mothers, you find an explanation. Mothers who drank 90 units or more of alcohol turn out to be the most well educated and healthiest lifestyle over all, says Janni Niclasen.

Jos nyt unohdetaan lainauksen sekavuus – 90 tai enemmän annosta raskauden aikana on vähintään pari lasia viikossa, jonka vähäisyydestä voi olla monta mieltä – Niclasen siis toteaa, että raskauden aikana hiukan alkoholia nauttineiden äitien lapset olivat tutkimusten kermaa. Nyt tarkkana: Tämä ei kerro mitään alkoholista, vaan äideistä; kyseinen joukko on keskimääräistä paremmin koulutettua ja heillä on yleisesti ottaen paremmat elämäntavat.

Toinen Niclasenin paperi, Alcohol and Alcoholism -lehdessä julkaistu Drinking or Not Drinking in Pregnancy: The Multiplicity of Confounding Influences käsittelee tavallaan juuri tätä aihetta. Alkohonlinkäyttö on vain yksi osatekijä. Ryhmittelemällä äidit sen perusteella muodostuu ryhmiä, joilla on monia muitakin yhtäläisyyksiä: tanskalaistutkimuksessa esimerkiksi absolutistit olivat muita nuorempia, vähemmän koulutettuja, lihavampia ja enemmän tupakoivia.

Toisin sanoen, kyse on jälleen kerran korrelaatiosta, ei kausaatiosta. Vaan varovainenkin viesti värittyy, kun se siirretään tutkimuksesta lehdistötiedotteeseen ja siitä edelleen uutisartikkeliin. Niinpä tätäkin tutkimusta luultavasti käytetään perusteena sille, että viinin litkiminen voi raskaana jatkua siinä missä ennenkin. Turvallista rajaa ei kuitenkaan tunneta, eikä tämäkään tutkimus sellaista väitä.

Entä mitä tutkimuksen tekijä suosittelee? Kaikesta alkoholista pidättäytymistä.

P.S. Kappas vain. Talouselämäkin kirjoitti aiheesta uutisen, joka lytätään täysin Kaksplussan blogissa.

P.P.S. Jos ette minua usko, niin lukekaa tuo Kaksplussan kirjoitus. Siinä on mukana kommentit THL:n tutkimusprofessori Mika Gissleriltä.