2011-04-07

Tulli palvelee

Tilailin pari viikkoa sitten tavaraa Hongkongista. Tuo maaginen saareke Kiinan kupeessa tarjoaa jos jonkinlaista mukatarpeellista tarviketta, ja tällä kertaa tarve siunaantui valokuvausharrastuksen puolelta langattomien salamalaukaisimien muodossa.

Koskapa kyseessä oli hiukan tavanomaista kalliimpi paketti, oli täysin odotettavissa, että Tulli kiinnostuisi asiasta ja vaatisi siivun itselleen. Parin viikon päästä tilauksesta Itella muistikin minua saapumisilmoituksella: maahan on saapunut paketti, ja sille pitäisi nyt tehdä tulliselvitys. Onneksi Tulli on nykyään asiakaspalvelulähtöinen laitos, ja yksityishenkilöt voivat tehdä tulliselvityksen netissä. Sinne siis!

Ei mennyt niin kuin Strömsössä.

Tullin palvelu on paperilla oivallinen. Käyttäjä tunnistautuu pankkitunnuksilla ja ilmoittaa saapuneiden tavaran tyypin ja arvon. Tulli arpoo automaattisesti kannettavan tullin ja verot, ja asiakas voi maksaa ne suoraan verkkopankissa. Maksun jälkeen asiasta menee ilmoitus postille, ja paketti ilmaantuu kotiluukulle.

Käytäntö on sitten jotain muuta. Nettituonnin sivut ovat periaatteessa asialliset, mutta ongelmat alkavat viimeistään maahantuotavaa tuotetta kuvailtaessa. Kuinkakohan moni kansalainen onnistuu kaivamaan kertayrittämällä Euroopan komission TARIC-tietokannasta oikean tuotekoodin hankkimalleen tuotteelle?

Jos tuotekoodit kuitenkin löytyvät, palvelu lisää kyselemättä postikulut ensimmäisen tuotteen hintaan. Maksettavaksi kulut toki menevät joka tapauksessa, mutta voisihan tuosta käyttäjälle ilmoittaakin. Arvailujen varaan jää, miten järjestelmä mahtaa jyvittää postikulut, jos paketissa on useamman tullitariffin tuotteita.

Sisään pääsee kyllä pankkitunnuksilla, ja netissä maksaminenkin onnistuu oivallisesti. Harmi vain, että tuettujen pankkien lista ei ole sama. Esimerkiksi POP- tai Aktia-pankin asiakas voi tunnistautua pankkitunnuksilla, mutta maksu täytyy suorittaa jollakin muulla keinolla, sillä kyseisiä tunnuksia ei voi käyttää tullin palvelussa maksamiseen.

Järjestelmä antoi eri vaiheissa prosessia muutamankin virheilmoituksen, mutta lopulta kädessä oli tullauspäätös, tullit maksettu ja Tullin kertoman mukaan Postille asiasta ilmoitettu. Ei siis muuta kuin sohvalle pakettia odottamaan.

Itellan toiminta oli perinteiseen tapaan salamannopeaa, ja vaivaisessa viikossa paketti onnistuttiin kuljettamaan Vantaan tullipostista Tampereelle. Vaan kurjuuksien kurjuus! Salamalaukaisimien sijaan postilaatikossa odottikin uusi saapumisilmoitus.

Totta tosiaan: sen sijaan, että paketti olisi kannettu kotiin, se onkin nyt vuorostaan Tampereen tullissa, josta sen voi noutaa asiakasystävällisellä aikataululla arkisin 8:00–15:30. Toistaiseksi hämärän peittoon on jäänyt, mitä paketti tuolla tekee, sillä Tullin nettipalvelussa sen tila on edelleen selvitetty ja mainospuheiden mukaan minun pitäisi tällä hetkellä olla iloisesti laukomassa salamoita. Kaukaa.