2015-03-29

Rokotehuolta Tanskan maalla

Tanskassa on hätä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Tanska tutkii HPV-rokotteen mahdollisia haittoja, sillä sen epäillään aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia.

Kohu nousi, kun paikallinen TV2 lähetti menneellä viikolla dokumentin, jonka mukaan sadoille nuorille tytöille on koitunut rokotteesta vakavia sivuvaikutuksia – osa tytöistä on joutunut lopettamaan koulunkäynnin ja istuu pyörätuolissa.

Toisessa HS-artikkelissa haastatellun THL:n Hanna Nohynekin mukaan Suomessa poikkeavia haittavaikutuksia ei toistaiseksi ole havaittu. Puolitoista vuotta sitten aloitettujen nuorten tyttöjen rokotusten jälkeen haittaepäilyjä on ilmoitettu kaikkiaan 158, niistä 26 vakavia. Suomessa rokotteita on annettu 84 000 tytölle vuodessa.

On hyvä huomata heti kärkeen, että Suomen rokoteohjelmassa käytetään kahdelta HPV-muodolta (HPV-16 ja HPV-18) suojaavaa Cervarix-rokotetta, kun taas Tanskassa käytössä on toisen valmistajan, hiukan laajemman suojan antava Gardasil-rokote. Tanskan mahdolliset tulokset eivät siis aivan sellaisenaan yleistyisi Suomeen, vaikka epäilykset vahvistuisivatkin.

Kummassakaan HS:n jutussa ei juurikaan tarjota kontekstia, joten yritetään. Politiken-lehden mukaan rokote on Tanskassa annettu noin puolelle miljoonalle nuorelle tytölle. Dokumentin epäilykset koskevat siis ehkä promillea rokotetuista. On myös hyvä huomata, että kyse on tosiaan epäilyistä, ei vahvistetuista sivuvaikutustapauksista.

Samaisen artikkelin mukaan Tanskassa:

  • 370 naista vuodessa sairastuu kohdunkaulansyöpään
  • Kohdunkaulansyöpään kuolee sata naista vuodessa, ja
  • 6 000 naista operoidaan syövän esiasteiden takia.

Suomessa luvut ovat pienempiä mutta suhde on sama: vuosittain syöpätapauksia on noin 150 ja syöpään kuolee viitisenkymmentä naista vuodessa. Meikäläisiä pieniä lukuja selittää valtakunnallinen papa-seulontajärjestelmä.

Rokote ei tietenkään ole täydellinen: HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat arvioiden mukaan 70 prosenttia kohdunkaulansyövistä (ja on merkittävä tekijä myös koko liudassa muita, harvinaisempia syöpätyyppejä) eikä rokote varmastikaan estä näitä kaikkia. Siitä huolimatta puhutaan suhteellisen merkittävästä pudotuksesta syöpätapausten määrissä. Lisäksi säästytään muultakin kiusalta: Gardasil suojaa tehokkaasti myös kahdelta genitaalisyyliä aiheuttavalta virusmuodolta.

Tästä voi sitten lähteä arvottamaan, kumpi on vakavampaa: epäilyt sivuvaikutuksista vai todennetut kuolemantapaukset, syövät ja tuhannet leikkaukset. Samalla kannattaa muistaa, että leikkaukset saattavat johtaa komplikaatioihin, ja onnistunutkin hoito voi vaatia esimerkiksi kohdun poistamista. Rokotteen onnistumisesta on vaikea tehdä tunteisiin vetoavaa tv-dokumenttia – kameran eteen ei voi marssittaa ihmisiä, jotka eivät saaneet syöpää rokotteen ansiosta.

Sen sijaan on helppo tehdä dokumentti nuorista tytöistä, joilla on terveydellisiä ongelmia. On houkuttelevaa liittää siihen epäilys vaietusta salaisuudesta, julkishallinnon mokasta. Ajallinen yhteys ei kuitenkaan tarkoita syy-seuraussuhdetta, eikä edes se ajallinen yhteys ole välttämättä todellinen: ihmismieli on tehokas löytämään yhteyksiä sieltäkin, mistä niitä ei löydy.

Karu tosiasia on, että rokottaminen on tilastomatematiikkaa, jota ihmiset eivät yleensä ymmärrä. Siinä suojaudutaan potentiaaliselta haitalta, kun taas sivuvaikutus on toteutunut haitta. Kukaan ei oleta kuluvansa siihen 0,4 prosenttiin naisista, jotka kohdunkaulansyöpään sairastuvat. Näitä naisia on kuitenkin edelleen se 150–160 vuodessa.

P.S. Politikenin toinen artikkeli tietää kertoa, että toistaiseksi 108 potilasta on hakenut korvauksia sivuvaikutusten takia. Näistä 88 on käsitelty, ja niistä kolme on todettu rokotteesta johtuvaksi. Haastatellun Karen-Inger Bastin mukaan useilla potilailla on ollut oireita jo ennen rokotetta, ja korvaushakemuksissa on ollut mukana muun muassa olkapään sijoiltaan meno ja diabetes.

P.P.S. En ihan ymmärrä, miksi Helsingin Sanomat katsoo tarpeelliseksi julkaista sisällöttämän säikyttelyuutisen, vaikka sitä sitten paikataankin toisen jutun asiantuntijahaastatteluilla. Kummassakaan itse Tanskan tilannetta ei käsitellä juuri muuten kuin kohudokumentin sisällön kautta. Miksi näin?

Lähetä kommentti