SYL otti tänään kantaa sukupuolierottelun poistamiseksi kouluista. Ehdotus on hyvinkin kannatettava, sillä kukapa ei haluaisi yläasteille yhteisiä pukuhuoneita. Varsinaisena kupletin juonena SYLin lausumassa on kuitenkin erottelun häivyttäminen sukupuolisensitiivisellä opinto-ohjauksella. Jaa millä? Aivan.
Sukupuolisensitiivisyys on sekä hirvittävää finglishiä että käsitteenä epämääräinen. SDP:n naiset kuvaavat sukupuolisensitiivisyyden sukupuolinäkökulman huomioonottamiseksi kaikessa toiminnassa, mikä kuulostaa täsmälleen päinvastaiselta kuin mihin esimerkiksi SYL oli kannanotossaan pyrkivinään.
Vika ei tietenkään ole Ylioppilaiden liiton, eikä välttämättä edes SDP:n. Olisi kaikkien osapuolten kannalta parempi, jos pyrittäisiin välttämään sanoja, jotka ovat itsensä kanssa ristiriidassa. Jos yleiseen kulutukseen tarkoitetun sanan ymmärtämiseen tarvitaan seminaareja tai epämääräisiä käyttöohjeita, on ehkä syytä miettiä sanavalintaa uudelleen.
Totta tosiaan, ihmisellä on sukupuoli. Se näkyy useimmiten niin haarojen kuin korvien välissäkin, ja valitettavasti ja onneksi se näkyy myös ympäröivässä yhteiskunnassa. Sukupuolierojen häivyttäminen ammateista opinto-ohjauksen voimin kuulostaa epäilyttävästi siltä, että poikia tökitään sairaanhoitajiksi ja tyttöjä autonasentajiksi, jotta saataisiin prosentit näyttämään paremmilta.
Itsekin toki palan halusta heittää kikkelit pois ja puhua asioista asioina. Niinpä ehdotankin, että sukupuolisensitiivisyyden sijaan SYL kannustaa opettajia, ohjaajia ja ihmisiä ylipäätään kohtelemaan kanssakulkijoita yksilöinä, ei stereotypioina. Kauaskatseisella lausunnolla voisimme ehkä pelastaa kauniin kielemme rotu-, paino- ja blondisensitiivisyydeltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti