Lähiöunelmia

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä olleesta artikkelista (PDF), jossa Katja Vilkama, Mari Vaattovaara ja Hanna Dhalmann käsittelivät pääkaupunkiseudun eriytyneitä kaupunginosia ja sitä, vaikuttaako maahanmuuttajat alueilta muuttamiseen.

Helsingin Sanomien ensimmäisen artikkeli on otsikoitu: Sosiaaliset ongelmat ajavat väkeä karkuun lähiöistä. Artikkelissa käsitellään lyhyesti tutkimusta, todetaan maahanmuuttajien vaikuttavan jonkin verran, ja haastatellaan paria muuttajaa, jotka kertovat asuinalueidensa (päihde-)ongelmista.

Sunnuntain Helsingin Sanomat puolestaan otsikoi pääkirjoituksensa: Maahanmuuttajien suuri määrä on jo syy muuttaa pois lähiöstä. Pääkirjoituksessa kehotetaan päättäjiä tarttumaan toimeen ja pitämään huolta, että kaikki lähiöt ovat jatkossakin hyviä asuinpaikkoja.

Tämän päivän Helsingin Sanomat (29.10.) tarttuu aiheeseen kolmannen kerran, tällä kertaa Anne-Mari Sipilän paperilehden kolumnilla Älkää ampuko lähiöiden viestintuojaa. Tai siis verkkokolumnilla "Valkoinen pako" on totta, ja asiasta pitää pystyä puhumaan. Joka siis on digilehden kolumni Helsingissä on tapana syyllistää hyviin lähiöihin haluavaa keskiluokkaa. Kolumnin mukaan kantaväestön pako on täydessä käynnissä, asiasta pitää kyetä puhumaan, eikä tieteellistä tutkimusta pidä vaientaa.

Ilmeisesti eri versioilla on katsottu olevan sen verran eri lukijat, että otsikkoakin on katsottu parhaaksi viilailla tarpeen mukaan. Kolumni ja sen ydin ovat kuitenkin selvät: maahanmuuttajat tuovat mukanaan ongelmia, ja siitä pitää pystyä puhumaan.

Nyt kun Helsingin Sanomat on saanut metakeskustelun rullaamaan, sen pitäisi vielä ryhtyä keskustelemaan. Sipilän kolumnissa lainataan Vaattovaaraa, mutta epäselväksi jää, mistä lainaukset ovat peräisin. Artikkelin johtopäätöksissä nimittäin todetaan:

Toiseksi tuloksemme osoittavat, että kantaväestön poismuutossa maahanmuuttajakeskittymistä ei ole kyse yksinomaan maahanmuuttajien lisääntyneen määrän aiheuttamasta "kantaväestön paosta", kuten etenkin julkisessa keskustelussa usein tulkitaan.

Tutkimuksen johtopäätöksissä korostetaan ongelmien monisyisyyttä ja kasautumista, ja eri syiden yhteenkietoutumista. Helsingin Sanomat on nyt ansiokkaasti nostanut niistä yhden framille kahden pääkirjoitussivun artikkelin voimin. Sen, johon tutkijoiden mukaan keskitytään liikaa.