2013-11-09

Samat säännöt

Aamun Helsingin Sanomissa Antti Blåfield vaatii Yleltä julkista palvelusta. Kaupallisten mediatalojen julkaistua osavuosikatsauksensa, on viime viikkoina nähty enenevässä määrin valitusta lehtien ALV-kohtelusta ja Yleisradion rahoituksesta.

Eräs puheisiin lipunut käsite on pelisäännöt. Blåfield kirjoittaa:

Laa­du­kas jour­na­lis­mi syn­tyy kil­pai­lus­ta, mut­ta ei epä­ter­vees­tä kil­pai­lus­ta, jos­sa yh­del­lä toi­mi­jal­la on eri pe­li­sään­nöt kuin muil­la.

Samaa on vaadittu myös muun muassa Twitterissä:


Näitä samoja sääntöjä vaativat siis muun muassa lehtitalot, joiden tuote on vuosia nauttinut merkittävästä veroedusta: vuoden 2012 alkuun asti tilattujen lehtien ALV oli pyöreä nolla. Edelleen, paljon parjatun verollepanon jälkeen, lehtien ALV on kymmenen prosenttia. Se on, kuulkaas, paljon alle yleisen arvonlisäveron. Pitäisiköhän tässäkin pelata samoilla säännöillä?

Millaiset näiden sääntöjen sitten pitäisi olla? Pitäisikö Ylenkin kanaville myydä mainoksia? Vähän sen suuntaisen valituksen takiahan lottoarvonta siirtyi Maikkarille. Samat säännöt?

Vai pitäisikö Yleisradion kenties laajentua? Ostaa vaikka reilulla miljardilla televisiotoimintaa Belgiasta ja Hollannista? Pitäisikö Yle myydä Ruotsiin? Tälläkö lähtee suomalainen journalismi nousuun?

Helsingin Sanomissa siis aloitettiin YT-neuvottelut. Aiemmin syksyllä Keskisuomalainen ilmoitti aikovansa vähentää henkilöstöä. Myös Alma Media ja Turun Sanomat on vähentänyt väkeä. Tässä suhteessa muuten Yleisradio on pelannut samoilla säännöillä: tämän vuosituhannen aikana Ylen henkilöstö on vähentynyt yli 600:lla.

Tiedättekö, mitä mainituilla yhtiöillä on yhteistä? Kun jätetään kertaluonteiset kulut (kuten Sanoman Hollannin-puuhastelujen alaskirjaukset) huomiotta, kaikki ovat tehneet voittoa.

En sano, etteivätkö leikkaukset olisi tarpeellisia, mutta löysän ruikutuksen sijaan kannattaisi ehkä miettiä, millä säännöillä Yleisradion ja muiden mediatalojen nyt tarkalleen ottaen pitäisi pelata. Nykyisin kaupallisilla medioilla tuntuu olevan käytössä ns. kvartaalikapitalismin säännöt, ja ne eivät välttämättä ole lainkaan yhteensopivat journalismin kanssa.

P.S. Dan Carlin käsittelee viimeisimmässä Common Sense -jaksossa muun muassa median ja rahoittajien suhdetta. Viimeisimmässä Julkisessa sanassa puolestaan käsitellään kotimaisia mediataloja. Kannattaa kuunnella.

P.P.S. Niistä voitoista. Eräs suhteellisen tunnettu firma, Apple, pisti vuosia kaikki voittonsa tuotekehitykseen, jonka tavoitteena oli tehdä tuotteita, joita ihmiset haluavat ostaa. 1990-luvun ankeiden vuosien jälkeen firmalla on nyt rahaa kuin rosvopäälliköllä. Voisikohan tästä ottaa oppia?



Lähetä kommentti