Ebolavirus lisää lukijakuntaa

Ebola tulee, viimeinen sammuttakoon valot! Tämä on ainakin Tekniikka & Talouden viesti, kun se päätti julkaista jutun, jonka otsikko on Matemaatikkojen karu päätelmä: Taistelu Ebolaa vastaan on jo hävitty - Sairastuneiden määrä 2-kertaistuu 3 viikon välein. Jos jätetään huomiotta otsikon jäätävän kauhistuttava kirjoitusasu, se on lähes oikeassa: pieleen menee vain päätelmä ja sen tekijät.

Tekniikka & Talous esittelee innovaation: virheelliselläkin kohuotsikolla saa klikkauksia.

Juttu alkaa hyvin – tai tarkemmin sanoen, se onnistuu lainaamaan lähteenä käytettyä Washington Postin artikkelia ainakin osapuilleen oikein. Vetoa lyövistä matemaatikoista Washington Post ei tosin puhu, mutta ensimmäiset isommat virheet ilmaantuvat vasta, kun puhutaan epidemian hillitsemisestä:

[...] Matemaatikot ovat laskeneet, että maailman pelastaminen Ebolalta vaatii kolme lukua: 70, 70 ja 60.

70 tarkoittaa, että niin monta prosenttia kuolleiden Ebola-potilaiden hautajaisista on suoritettava turvallisesti.

70 toisen perään tarkoittaa, että niin monen prosentin sairastuneista pitää päästä hoitoon.

60 tarkoittaa, kuinka monessa päivässä hoitoon pitää päästä.

Luvut on kertonut Ernest Bai Koroma, joka on Sierra Leonen presidentti. Maa tarvitsee kipeästi 750 lääkäriä, 3 000 sairaanhoitajaa, 1 500 hygienistiä ja muuta apua.

Matemaatikkojen karu päätelmä: Taistelu Ebolaa vastaan on jo hävitty - Sairastuneiden määrä 2-kertaistuu 3 viikon välein, Tekniikka & Talous, 17.10.2014

Voi olla, että luvut on laskenut matemaatikko, mutta niiden esitystapa alkuperäisessä uutisessa on hiukan toinen:

[WHO:n apulaispääjohtaja Bruce] Aylward oli saapunut Länsi-Afrikkaan vain muutamia tunteja aikaisemmin. Hän esitti kolme lukua: 70, 70 ja 60. Jotta epidemia saataisiin hallintaan, vähintään 70 prosenttia ebolaviruksen uhreista pitää saada haudattua turvallisesti, ja vähintään 70 prosenttia sairastuneista pitää saada hoitoon [seuraavien] 60 päivän sisällä.

The ominous math of the Ebola epidemic, The Washington Post, 9.10.2014

Lukuja ei siis esitellyt Sierra Leonen presidentti vaan WHO:n pomo Bruce Aylward. T&T:n esittämä 60 päivän hoitoonpääsy on yksittäiselle potilaalle täysin merkityksetöntä, sillä siinä vaiheessa sairastunut on tyypillisesti ollut jo kuukauden verran kuopassa. Sen sijaan seuraavan kahden kuukauden aikana pitää päästä tilanteeseen, jossa 70 prosenttia sairastuneista saadaan hoitoon.

WHO:n mukaan Länsi-Afrikassa on todettu yli 8 000 tautitapausta ja 3 865 kuolemaa. Nykyisellä leviämistahdilla tautitapauksia on 1,4 miljoonaa tammikuuhun mennessä.

Lausahdus sinällään pitää paikkansa, mutta se jättää pois äärimmäisen olennaisen jatkon: kyseessä on tasaisen vauhdin taulukolla laskettu ekstrapolaatio alun räjähdysmäisestä kasvusta, kun epidemian hillitsemiseksi ei vielä ollut ehditty tehdä mitään. Vaikka Washington Postin jutussa sinällään maalaillaan synkkää kuvaa Länsi-Afrikan maiden reagointikyvystä, ja vaikka maailmakin liikkuu hitaasti, pyörät kuitenkin pyörivät. Yhdysvallat rakentaa parhaillaan hoitokeskuksia, joilla pyritään hidastamaan taudin leviämistä. Suomikin antaa ebolan vastaiseen taisteluun kymmenen miljoonaa euroa. Jos sillä ei saada minkäänlaista vastausta aikaiseksi seuraavan kolmen kuukauden aikana, ebola ehkä ansaitseekin voittaa.

WP:n artikkeli haastattelee myös Arizonan osavaltion yliopiston matemaattista epidemiologia Gerardo Chowellia, joka laski uutisen alussa mainitun ebolan leviämiskertoimen. Hänen mukaansa leviämiskertoimen saaminen nykyisestä 1,5–2:sta jonnekin 1,2–1,3:n nurkille saattaisi antaa sen verran lisäaikaa, että epidemia saadaan kontrolliin. Tämä on kuitenkin liian optimistista Tekniikka & Talouden uutisessa julkaistavaksi.

Ehkä jutun pahin väärinymmärrys tulee kuitenkin lopussa:

Ebolan itämisaika on yleensä 7–10 päivää, joten sinä aikana ihmiset voivat tietämättään levittää virusta toisiin ihmisiin.

No ei. Ebola on siinä mielessä kiitollinen sairaus, että se leviää vasta, kun tartunnan saaneelle ilmaantuu oireita. Itämisaikana ympäristö on turvassa.

Tämä kyllä sanotaan myös Washington Postin jutussa. Itämisajan ongelma on, että virukselle altistuneiden ihmisten seuraaminen vaatii työtä: koska oireiden ilmaantumiseen saattaa kulua jopa kolme viikkoa, tartunnan saaneiden tunnistaminen on vaikeaa ja vaatii samojen ihmisten toistuvaa seurantaa.

Artikkelissa ilmeisesti oli alunperin enemmänkin virheitä, sillä kommenteissa listataan virheitä ja kehotetaan muun muassa lukemaan WHO:n ebola-sivua. Ei kuitenkaan hätää, sillä jutusta on

14:45 Korjattu muutamia kohtia

Kaiken kaikkiaan siis kyseessä on pelkoa lietsova artikkeli, jonka teho perustuu otsikolle, jolle ei ole pohjaa sekä muutamalle melko oleelliselle väärinymmärrykselle lähdemateriaalista. Tämä kuitenkin näyttää olevan sitä, mitä ihmiset haluavat, sillä kyseessä on Tekniikka & Talouden tämän viikon luetuin ja kuukauden toiseksi luetuin artikkeli. Näin se journalismi kuolee.

P.S. Ebolavirus suositellaan kirjoittamaan pienellä ja yhteen. Tuomas Aivelo kirjoittaa blogissaan, kuinka kielenhuolto saattaa aiheuttaa sekaannuksia.

P.P.S. Jaa että kuka sen päätelmän tekee? Ainakaan alkuperäisestä artikkelista en T&T:n tasoista tappiomielialaa tehnyt, ja jutussa seikkaileva matemaatikkokin on ennustuksissaan ainakin puolittain optimisti. Eiköhän päätelmän tehnyt toimittaja ihan itse.

Ei-pilleri miehille

Yleisradio julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin miesten e-pilleristä – tai tarkemmin sanoen sen puutteesta. Tämän päivän Helsingin Sanomissa Maija Aalto kolumnoi samasta aiheesta ja valittelee, kuinka naisilla terveysriskejä sallitaan miehiä enemmän.

Aihe on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta siitä ollaan vähän turhan takia vääntämässä sukupuolten välistä sotaa. Aalto puhuu naisilla jatkuvista ihmiskokeista mutta vertaa e-pillereiden sivuvaikutuksia väärään mittatikkuun: ei ehkäisyssä ole vastakkain miehet ja naiset, vaan ehkäisy ja ehkäisemättömyys. Ylen uutisessa professori Jorma Toppari viittaa tähän:

Miesten ehkäisyasioissa on nollatoleranssi riskejä kohtaan. Naisilla riskejä sallitaan enemmän.

Raskaana olevalla naisella on aina jonkinlainen terveysriski, mutta miehelle terveysriskiä ei muodostu lapsen siittämisestä. Henkisellä puolella tietenkin voi jotain tulla, jos lapsi ei ole toivottu.

Toisin sanoen ilman ehkäisyä lopputuloksena saattaa olla raskaus, joka jo itsessään on melko merkittävä vaikutus, ja komplikaatioiden sattuessa terveysvaikutukset voivat olla hyvinkin negatiivisia. The Lancetissa julkaistu artikkeli arvioi, että ehkäisykeinojen yleistyminen kehittyvissä maissa on vähentänyt äitien kuolemia 40 prosentilla ja listaa samalla joukon muita positiivisia vaikutuksia. Tähän verrattuna e-pillereiden sivuvaikutukset ovat loppujen lopuksi melko lailla merkityksettömiä.

Miesten kohdalla taas siemenen levittäminen sinne tänne ei sinällän aiheuta minkään valtakunnan terveysriskiä, on spermassa sitten eläväisiä ituja tai ei. Niinpä myös hyväksyttävät sivuvaikutukset ovat pienemmät. Asiasta voi kiukutella niin paljon kuin haluaa, mutta kun vaihtoehdot ovat nämä, ei ehkäisypiikin ottaminen juuri houkuta.

Ehkäisy ei tämän suhteen eroa millään tavalla muista lääkkeistä. Vaikkapa syanidimyrkytyksen hoitoon saatetaan vaikeissa tapauksissa käyttää Kelocyanoria, joka voi aiheuttaa kobolttimyrkytyksen, ja jolla on muutenkin nippu perin harmillisia sivuvaikutuksia. Tämä on kuitenkin hyväksyttävää, sillä on parempi kärsiä oksentelusta, rytmihäiriöistä ja vakavasta allergisesta reaktiosta kuin kuolla. Päänsärkylääkkeellä moisia sivuvaikutuksia ei tarvitse suvaita, kun varsinainen vaivakin on lievempi.

Piikki, ei pilleri

Toppari luettelee kehitystyön hankaluudelle syitä, mutta perimmäinen ongelma on siittiötuotannon hiukan vaille hillitön tahti. Riittävällä tuurilla yksikin siittiö riittää raskauteen, ja kivekset kasvattavat varastoon uusia nuijapäitä tuhannen siimahännän sekuntivauhdilla. Ei siis riitä, että spermaa hiukan laimennetaan, koneisto täytyy saada sammuksiin kokonaan.

Pahaksi onneksi tämä ei kuitenkaan onnistu luotettavasti suun kautta otettavalla pillerillä, sillä hormonin imeytyminen vaihtelee eri ihmisillä. Iholle levitettäviä voiteita vaivaa sama ongelma, ja lisäksi rasvaa saattaisi joutua myös kumppanin iholle; miesten ehkäisyn sivuvaikutus olisi siis naisten parrankasvu. Ylipäätään epävarma ehkäisy on tuotteena aika lailla käyttökelvoton.

Niinpä lopputuloksena on, että miehille tehokas hormonaalinen ehkäisy vaatii viikottaisia pistoksia, eikä tulos siitä huolimatta ole taattu. WHO:n tutkimuksen mukaan ehkäisyvaikutuksen aikaansaaminen kesti keskimäärin 120 päivää, mutta kaikilla sitä ei tullut vielä kuuden kuukauden jälkeenkään. Toisessa päässä testiä hedelmällisyys myös palautui viipeellä, ja siittiötuotanto palautui minimitasolle 3–7 kuukaudessa. Jos pariskunta päätyy yrittämään lapsen hankkimista, ehkäisyn vaikutusten hälvenemistä saa siis odotella pitkäänkin.

Maija Aallon kutsu barrikadeille on siinä mielessä paikallaan, että naisten ehkäisytutkimus kärsii rahapulasta ja keskittyy lähinnä nykykeinojen parantamiseen. Ei kuitenkaan huolta: vaikka miesten hormonaalinen ehkäisy näyttää olevan hyllyllä, muita keinoja kehitellään. Ideoita riittää, ja vasta joulukuussa uutisoitiin uudesta, siittiöiden erittymisen estävästä menetelmästä. Testirottien ehkäisy tosin saatiin aikaan geenimuokkauksella, joten ollaan vielä pienen hyppäyksen päässä ihmisiin käytettävästä ehkäisymallista.

Hormonaalisella ehkäisyllä on sivuvaikutuksia, ne on hyvä tiedostaa ja pyrkiä parempaan. Samaan aikaan myös naisille on tarjolla koko joukko vaihtoehtoisia keinoja. Jos hormonaalisesta ehkäisystä haluaa päästä eroon, se on mahdollista. Jos vastuun haluaa jättää miehelle, kondomeja myydään joka kaupassa. Ja jos koko asia ahdistaa liikaa, voi aina unohtaa koko ehkäisyn ja laittaa jalat ristiin tai luottaa arpaonneen.

P.S. Vapaaottelussa on viime aikoina kohuttu TRT-hoidoista – muutamalla ottelijalla on todettu alentunut testosteronitaso, jonka takia he ovat saaneet erityisluvan lisätestosteronin käyttöön. Tätä on pidetty epäreiluna muita ottelijoita kohtaan, ja helmikuun lopussa Nevadan urheilukomissio päättikin kieltää hoidot kokonaan.

Ehkäisyn kannalta asia on siinä mielessä olennainen, että pahat kielet pitävät alhaisten testosteronitasojen syynä aiempaa steroidikäyttöä. Jatkuva anabolisten steroidien – joihin myös testosteroni kuuluu – käyttö kun pidentää kehon oman testosteronituotannon palautumista, ja saattaa jopa lopettaa sen kokonaan. En nopealla etsimisellä löytänyt asiasta artikkelia enkä tiedä, onko vaaraa olemassa ehkäisyruiskeita käytettäessä, mutta pysyvää hedelmättömyyttä pitäisin melko vakavana sivuvaikutuksena. Joku epäilemättä lukuisasta endokrinologi-lukijakunnastani voi varmaan tyrmätä ajatuksen täysin vääränä.

P.P.S. Lancetin artikkelin mukaan maailman yleisin ehkäisymenetelmä on (naisten) sterilointi, toisena tulee kierukka. Se mainitsee myös ehkäisypillerien olevan yksi maailman tutkituimmista lääkkeistä. Mutta epäilemättä kyse on silti vain ihmiskokeesta, jonka pitkäaikaisia vaikutuksia ei juuri tunneta.