2014-03-03

Voi voi

Helsingin Sanomat julkaisi tänään uutisen Marjo Eskelisen väitöstutkimuksesta, jossa on seurantatutkimuksella tutkittu ruokavalion vaikutusta vanhuuden dementiaan.

Riippuen siitä, mistä tuutista uutista lukee, Helsingin Sanomat vaihtaa otsikkoa.

Voita keski-iässä, muistisairaus vanhana

Helsingin sanomat, 3.3.2014, s. A15

Paperilehden mukaan kyse on siis väistämättömyydestä: voista seuraa muistisairauksia, tai vaihtoehtoisesti voittaminen johtaa muistisairauksiin. Otsikko saattaa johtaa harhaan, mutta se on vielä perusteltavissa tilavaatimuksilla.

Voin ahmiminen keski-iässä voi viedä muistin vanhana

Helsingin Sanomien verkkouutinen 3.3.2014

Verkkosivujen uutisessa kulutustapaa on täsmennetty ja yhteyttä lievennetty: voin ahmiminen saattaa johtaa muistisairauteen. Sanavalinta on vähintäänkin epäonnistunut, sillä kaupungilla harvemmin tulee vastaan ihmisiä valiolainen puolen kilon energiapatukka suupielessä. Kukaan ei ahmi voita.

Runsas voinsyönti keski-iässä lisää muistisairauden vaaraa vanhuudessa

Helsingin Sanomat, päivän lehti 3.3.2014

Päivän digilehden versio on selvästi informatiivisin ja antaa jo otsikossa olennaisen tiedon, mistä on kyse: runsas voin syöminen kasvattaa dementian riskiä. Tämä on sitä, mitä otsikolta perinteisesti halutaan: kiteytetään jutun olennaisin osa.

Itse väitöskirja perustuu Pohjois-Karjala-projektista osittain ponnistaneeseen CAIDE-tutkimukseen. Väitöksen mukaan runsas tyydyttyneiden rasvojen käyttö on yhteydessä erilaisiin muistihäiriöihin, monityydyttymättömät rasvat puolestaan ovat hyväksi, ja samoin kahvi alentaa dementiariskiä. Jos geeneissä sattuu pesimään riskitekijä Alzheimerin tautiin, jo kohtalainenkin tyydyttyneiden rasvojen käyttö lisää riskiä. Kaikkien ei siis tarvitse ahmia, ei edes syödä runsaasti.

Kaikki tämä itse asiassa kerrotaan uutistekstissä, mutta otsikot luovat erilaisia mielikuvia ja johdattavat lukijaa jopa harhaan. Parhaiten tämä käy ilmi HS:n Facebook-jaon kommenteista. Otsikko on napattu verkkouutisesta, ja niinpä moni kommentoija tarttuu ahmimiseen eikä vaivaudu edes lukemaan itse uutista.

Väitöskirja vahvistaa siis tietoa tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta. Vaikka 1970–80-luvun pohjoiskarjalaista ruokavaliota ei välttämättä voi suoraan rinnastaa tiukkaan Atkinsin noudattajaan, moni innostuu muotidieettien seurauksena palauttamaan kovat rasvat takaisin ruokavalioonsa. Koskapa tästäkään tutkimuksesta ei malteta ottaa opiksi, seurauksia päästään ihmettelemään taas parinkymmenen vuoden päästä.

Itse kukin voi varautua seuraavaan nettiväittelyyn hakemalla koko väitöskirjan (PDF) iltalukemisiksi. Jos lukeminen ei maita, voin paljastaa loppuratkaisun: kannattaa syödä kasviksia ja kalaa.

P.S. Pikanttina lisämausteena HS:n digilehden jakopainikkeet jakavat lehtijutun sijaan verkkouutisen. Sinällään toiminta on järkevää, sillä verkkosivuilla on mukana myös kommentointi. On kuitenkin hiukan ikävää, että jakolinkki ei osoitakaan siihen sivuun, jonka haluaa jakaa.

P.P.S. FB-kommentit kertovat myös, miksi tiedeuutisointiin pitäisi panna rutkasti paukkuja. Otsikon ihmettelijöiden jälkeen seuraavaksi suurin ryhmä ovat ne varmaa tietoa levittävät ihmiset, jotka kiistävät uutisen, koska naapurin 98-vuotias Mairekin elää pelkällä voilla.

Lähetä kommentti