2013-09-24

Tervetuloa tasavero

RKP:n Carl Haglundin mukaan ensi keväänä on odotettavissa lisää miljardileikkauksia.

Koska julkisen puolen suurimmat menot ovat opetus- ja sote-sektorilla, pitää tukia, korvauksia ja muita etuuksia kiireen vilkkaa leikata. Haglund puhuu kauniisti hyvinvointiyhteiskunnan muokkaamisesta, mutta RKP:n kuurin jälkeen hyvinvointi on jotain ihan muuta kuin mihin on totuttu.

Vaikka Haglund puhuu mieluummin leikkauksista, verotuksessakin riittää rukattavaa:

Haglund puhuu paljon voimallisemmin leikkausten tarpeesta kuin verojen korottamisesta. Tulo- tai yhteisöverojen kiristäminen heittäisi hänestä hiekkaa talouden rattaisiin.

Alv:n nostoa en vastusta. Ruoan alv:n alentaminen esimerkiksi ei ollut järkevää. Siitä pitää keskustella.

Kerrataan: tulo- ja yhteisöveroja ei voi kiristää, sillä se heittää hiekkaa talouden rattaisiin. Arvonlisäveron – ja ilmeisesti erityisesti ruuan arvonlisäveron – rukkaaminen olisi Haglundin mielestä paikallaan.

Ministeriltä jäi ilmeisesti huomaamatta muun muassa valtionvarainministeriön tiedote, jonka mukaan nykyinen vähäinenkin kasvu on yksityisen kulutuksen varassa. Taannoin ALV:n korotusta pidettiin yhtenä syynä tuon kulutuksen hiipumiseen, mutta Haglundilla on epäilemättä salainen ässä hihassaan.

Jotain perin kummallista on myös siinä logiikassa, että tuloverojen sijaan nostettaisiin ALV:tä. Voidaan puhua työn sivukuluista ja verotuksen vaikutuksesta työllisyyteen, ja voidaan toki väittää, että ihminen voi itse säädellä kulutustaan. Nimikkeestä riippumatta veroeurot kuitenkin viime kädessä lähtevät samasta pussista. Ero tulee siinä, että ALV on kaikille sama: sen nostaminen kirpaisee pienituloista huomattavasti enemmän kuin keski- tai suurituloista. Kokoomusnuoret ehdottivat tasaveroa ja saivat aikaan vastalausemyrskyn; nyt sitä käytännössä ehdottaa hallituspuolueen puheenjohtaja, istuva puolustusministeri.

Pisteenä i:n päälle Haglund vielä pitää ruuan ALV-alea virheenä. Viis siitä, että suomalainen ruoka on jo nykyisellään Euroopan viidenneksi kalleinta, osaltaan verotuksen takia. Tai että pienituloisen tuloista neljännes saattaa mennä ruokaan. Ei muuta kuin pois vaan, sillä saadaan hyvinvointivaltio uuteen muotoon!

En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että alennetut ALV-prosentit ovat oikea tapa tukea köyhää kansanosaa. Minulla on kuitenkin hyvin vähän uskoa siihen, että Haglund olisi oikeasti ensi keväänä rakentamassa suomalaista verotus- ja tukikäytäntöä kokonaan uusiksi. Näillä ulostuloilla vaikuttaa siltä, että niillä, joilla aikaisemmin meni huonosti, menee uudistusten jälkeen entistä huonommin.

Suomalaista järjestelmää on moitittu siitä, että se tarjoaa liikaa keppiä ja liian vähän porkkanaa. Haglundin tapauksessa tästä ei tarvitse huolehtia, sillä hän ei tarjoa kumpaakaan. Sekä kepin että porkkanan tarkoitus on ohjata ihmisiä haluttuun suuntaan; Haglundin työkalu on nuija, jolla polvillaan olevat murjotaan kunnolla maihin. Suunta tietysti sekin.

P.S. Helsingin Sanomat esittelee kuntien kulurakennetta. Yleisellä tasolla kuntasäästäjää voi harjoitella HS:n säästöpelissä.

P.P.S. Haglundin esille nostama aikuisten hammashoito tuli tosiaan nykyisessä laajuudessaan kuntien tehtäväksi 2000-luvun alussa, mutta kolmekymppiset pääsivät kunnalliseen hoitoon jo 1980-luvulla (PDF). Ehdotus sopii siis hyvin Yleisradion Aikamatkoja 70-luvulle -sarjaan.

P.P.P.S. Ruuan ALV:n korottamista muiden tasolle ehdotti myös valtiovarainministeriö (PDF) muutama kuukausi sitten. VM:n lapussa kerrotaan, että varakkaimmissa tuloryhmissä kulutukseen menee 60% tuloista, alimmissa yli 100%; toisin sanoen kansakunnan köyhimmät elävät jatkuvasti velaksi. Tämän jälkeen verrataan kulutetun rahan jakautumista ja todetaan, että köyhimmillä menee suurempi osuus kulutuksesta ruokaan; prosentuaalisesti ero ei kuitenkaan ole merkittävä, joten VM päätyy toteamaan, että tulonjaon kannalta alennettu prosentti ei ole merkittävä. Ok, mutta entäpä elämänlaadun? Missä todellisuudessa näitä esityksiä valmistellaan?

Lähetä kommentti