2014-01-09

Journalismi ja sen ohjeet

Kirjoittelin yömyöhään faktantarkistusartikkelin Talouselämän juttuun kodittomille jaetusta rahasta. Nyt lypsän vähän, pahoittelut siitä.

Lehden artikkeli on ollut melkoisen suosittu, ja niinpä Talouselämä päätyi julkaisemaan linkin Twitterissä uudemman kerran. Käytin tilaisuutta hyväkseni, ja mainitsin aavistuksenomaisista asiavirheistä uutisessa. Sain myös vastauksen:


Ja niinhän siinä kävi, että juttuun on tehty korjauksia. Tämänhetkisessä versiossa (9.1.2014 11:16) puhutaan jo henkilökohtaisesta budjetista, ja asunnon löytäneitä on enää seitsemän. Virheitä on edelleen, mutta epäilemättä korjauksia tulee lisää.

Vaan eihän sen näin pitänyt mennä. Jutusta ei näy mitenkään, että se on ollut täynnä virheitä. Uusintapäivityksessä juttuun lisättiin huomautus asiavirheistä.

Alkuperäistä artikkelia, virheineen kaikkineen, on suositeltu Facebookissa 13 000 kertaa. Miten näiden linkkien kautta tuleville näkyy, että juttu ei ole se, mitä kaveri suositteli?

Jos tämä kuulostaa nillitykseltä, niin lainataan tueksi Journalistin ohjeita.

20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Talouselämän jutussa on useita virheitä, joten journalistin ohjeiden mukaan toimituksen tulee julkaista uusi juttu. Virheet pitää yksilöidä ja korjata. Yleisölle pitää selvittää, mikä virhe on sekä miten ja milloin se on korjattu. Hiljainen editointi ei näitä vaatimuksia täytä.

Uskokaa nyt, hyvät journalistit: verkossa on tilaa. Juttujen muokkaaminen jälkikäteen ei paranna uskottavuutta vaan murentaa sitä. Jos virheitä sattuu, ei muuta kuin lapa pystyyn ja uutta artikkelia kirjoittamaan. Tulee samalla tehtyä uusi otsikko siihen alati materiaalia janoavaan uutisvirtaan.

Tapaus tuo esiin ison ongelman myös journalistin ohjeissa. Periaatteena on, että virhe pitää korjata ja saattaa mahdollisimman kattavasti alkuperäisen lukijakunnan tietoon. Jos samaan aiheeseen liittyy useita uutisia, muuttuvat tiedot pitäisi julkaista osapuilleen samalla intensiteetillä.

Vaan miten toimitetaan korjaus sosiaalisessa mediassa? Talouselämän juttua on suositellut 13 000 ihmistä. Kuinka moni suosituksen nähnyt näkee korjauksen alkuperäisessä uutisessa? Kuinka moni jakaa uutena juttuna julkaistun uutisen?

Ehkäpä sittenkin olisi helpompaa tarkastaa faktat ennen julkaisua.

P.S. Kirjoitusta päätellessäni Talouselämän juttuun on lisätty loppuun kommentti: Päivitys 9.1: Jutusta korjattu asiavirheitä.. Juttu on vähemmän ruusuinen, mutta yksittäisten sanojen lisääminen sinne tänne ei ole korjaamista, se on paikkailua. Ja luetaanpa ne Journalistin ohjeet uudestaan.

P.P.S. Juuri julkaisunappia lähes painettuani tuli tweetti, jossa kerrotaan aiheesta tulevan jatkojutun. Hienoa.

Lähetä kommentti