2014-01-16

Rottakokeen mahalasku

Reilu vuosi sitten ranskalainen tutkija Gilles-Eric Séralini julkaisi Food and Chemical Toxicology -lehdessä kohua herättäneen geenimanipulaatiotutkimuksen. Tutkimuksessa rotille syötettiin GM-maissia ja Rounduppia, ja seurattiin sitten kauhistuneina, kuinka eläimille pukkasi kasvaimia ympäri kehoa.

Tutkimus ymmärrettävästi herätti kohua ja sai Monsanton vastaiset roviot palamaan hiukan kirkkaampina; se lienee osaltaan taustalla myös juuri umpeen menneen GM-merkintäaloitteen syöpäperusteluissa. Viimeksi aihe tuli vastaan kesällä, kun Taloussanomat julkaisi artikkelin geenimuuntelun repimästä tiedeyhteisöstä. Kommentoin tuolloin aihetta Facebookissa Kemikaalicocktailin sivulla. Koska en tiedä, miten se näkyy maailmalle, lainaan hiukan itseäni heinäkuulta.

Aihetta voi yrittää itsekin aavistuksen verran arvioida vilkuilemalla esimerkiksi tuosta Taloussanomien linkistä sitä alkuperäistä paperia sekä siihen liittyviä kommentteja, vastineita ja vastineen vastineita.

Esim. tuo lainaamasi maininta kasvaimista yksinään vaikuttaa aika lailla turhalta, kun tutkimuksessa on käytetty jalostettua rottaa, joille joidenkin tutkimusten mukaan todennäköisesti kehittyy kasvaimia ihan ravinnosta riippumatta. Séralini vastineessaan sanoo ottaneensa tämän huomioon, mutta pressitiedotteessa maininta tavallisella maissilla kasvaimia kehittyi vähän vähemmän tietysti söisi hiukan tutkimuksen dramaattisuutta.

Aiheesta on kirjoitettu myös Wikipedia-artikkeli.

Jos tutkimus, kritiikit ja Wikipedia tuntuvat liian raskailta läpi kahlattaviksi, eipä hätää: muut ovat tehneet sen tavallisten sukankuluttajien puolesta. Yltäkylläisen palautteen johdosta asiaan tarttui alun perin paperin julkaissut tieteellinen julkaisija Elsevier, joka marraskuun lopussa päätyi vetämään Séralinin julkaisun takaisin.

Lehti pyysi Séralinilta nähtäväkseen tutkimuksesta kerätyn raakadatan ja analysoi sen uudelleen. Tällä uusintakierroksella todettiin, että kun tunnetusti kasvaimia kasvattavat Sprague-Dewley-rotat yhdistetään vähäiseen koe-eläinmäärään, ei tutkimusdatasta voi päätellä mitään suuntaan eikä toiseen. Niinpä paperi (PDF) sai komean retracted-leiman sivuilleen.

Unequivocally, the Editor-in-Chief found no evidence of fraud or intentional misrepresentation of the data. However, there is a legitimate cause for concern regarding both the number of animals in each study group and the particular strain selected. The low number of animals had been identified as a cause for concern during the initial review process, but the peer review decision ultimately weighed that the work still had merit despite this limitation. A more in-depth look at the raw data revealed that no definitive conclusions can be reached with this small sample size regarding the role of either NK603 or glyphosate in regards to overall mortality or tumor incidence. Given the known high incidence of tumors in the Sprague-Dawley rat, normal variability cannot be excluded as the cause of the higher mortality and incidence observed in the treated groups.

Tarkoituksellista harhaanjohtamista ei siis havaittu, mutta ei myöskään kontrolliryhmästä poikkeavia tuloksia. Science-Based Medicine -sivusto muotoilee asian hiukan jyrkemmin:

If you look at the survival curves for the various groups, I think you will see that the results are all over the place. This is a typical scatter of data with no clear pattern. In the male groups, the GMO and glyphosate groups tended to do better, if anything. In the female groups they did worse, but there is no clear dose-response effect evident, and the overall results are a wash. Inconclusive is being polite – the data do not show anything, especially absent any statistical analysis.

Ilmestyessään Séralinin tutkimus tuotti nipun kohuotsikoita, välillä höystettynä kuvilla kärsivistä rotista. Alkuperäinen tutkimus on nyt vedetty takaisin. Mitä tehdään otsikoille?

Lähetä kommentti